UUSI PAKINA JTK

KUNNON MIES

Isäukko valeli kylpyhuoneen avattujen peililasien edessä kasvojaan viileällä vedellä. Edellisenä päivänä yhdessä kumppanin kanssa he olivat käyneet isoilla pizzoilla ruokaravintolassa. Kookkaasta tonnikalapizzasta riitti molemmille hyvät palat vielä kotiin vietäväksi.

Parhaat tajuamiset kytkeytyvät arjen puuhailuun.

Siinä kasvojaan virkistäessään isäukko muisti eilisen episodin.  Hän jäikin sitä aamutoimiensa aikana miettimään. Eilen ravintolan ruokapöydän ääressä hänen korviinsa oli kantautunut tavallisuudesta poikkeavaa ääntelyä naapuripöydästä. Kääntäessään päätään isäukko oli huomannut, että ääni  kuului pöydän ääressä istuvan keski-ikäisen naisen suunnasta. Naista vastapäätä istui puoleksi harmaantunut mies.

Puoleksi harmaantunut oli suorasanaisesti komentanut seuralaiselleen tämän ruokatapaa. Mies oli sanonut, että pidä pienempää meteliä. Hän oli sanonut sen niin kovalla äänellä, että se oli kuulunut naapuripöydässä istuneen isäukon korvaan. Polttiko puoleksi harmaantunut päreensä, isäukko oli miettinyt.

Yllättävästi pöydässä puoleksi harmaantunutta vastapäätä istunut keski-ikäinen nainen ei ollut reagoinut miehen sanoihin mitenkään. Sen sijaan hän oli jatkanut syömistään samoin kuin oli vähän aiemmin tehnyt.  

Isäukon mielestä puoleksi harmaantunut oli sosiaalisessa tilanteessa käyttänyt odottamattoman kovia sanoja. Isäukkoa jäi vaivaamaan mitä kuohahduksesta vuorovaikutustilanteessa voi seurata. Suorasanaisuus on hyvä asia, mutta ei ihan missä vain, isäukko pohti.  

Isäukko muisti kuinka häntä olivat edellisenä päivänä ruokaravintolassa kaiken aikaa vaivanneet puoleksi harmaantuneen kommentoinnit. Ne eivät jääneet vain pariin sanaan. Puoleksi harmaantunut oli toistanut ne useaan kertaan ja entistäkin käskevämmin.

Uusi näkökulma syntyy pienestä sysäyksestä

Palattuaan kotiin isäukko oli vielä illalla pohtinut ravintolassa tapahtunutta. Asuinkumppanilleen hän ei asiasta ollut mitään toistaiseksi sanonut. Naapuripöydässä istunut pariskunta oli ollut isäukolle tuntematon. -Ehkä olivat turisteja ja matkalla kaupungissa, isäukko ounasteli.

Ravintolassa edellisenä päivänä tapahtunut kosketti isäukkoa siinä määrin, että vielä seuraavana päivänä hän käytti aikaa sen läpikäymiseen. Isäukko muisti, tarkemmin mietittyään, että tosiasiassa keski-ikäinen nainen oli röyhtäillyt tavallista tiuhemmin

Käsiään aamulla kasvojen pesun jälkeen pyyhkeeseen kuivatessaan isäukko teki suunnitelman. Mies aikoi pohtia ravintolakohtausta enemmänkin. Hän päätti hyödyntää tilanteen esille nostamia ajatuksia kaavailemallaan painonhallintakurssilla.

Isäukko poistui kylpyhuoneesta, sammutti valot ja käveli kohti työpöytäänsä. Työpöytä sijaitsi olohuoneen perällä ja oli eristetty sermillä.

Kropan liikuttelu musiikin tahdissa jelppaa ajatusten liikettä

Olohuoneessa oleva radio pauhasi. Isäukko meni säätämään pauhua pienemmälle pystyäkseen keskittymään töihinsä. Juuri sillä hetkellä vehkeestä alkoi kuulua hänen lempikappaleensa.

Isäukko halunnut missata hyvää biisiä ja niinpä hän väänsikin toosaa kovemmalle. -Ennen työntekoa on hyvä ottaa muutama piristävä tanssiaskel, isäukko mietti. Isäukko oli monen muun tavoin huomannut sen, että musiikki on hyvää treeniä. Siinä verenkierto vilkastuu, jolloin aivot lisähapen ansiosta löytävät uusia uomia. -Liikkuessa saa etäisyyttä asioihin, isäukko mietti. Isäukko antoi musiikin viedä mukanaan. Hän ryhtyi tanssimaan.

Isäukko hytkyi oikein urakalla. Hän liikutteli käsiään ylös ja alas samoin kuin oli tehnyt käsivarsilleen niitä jumpalla vahvistaessaan. Hän notkisti ja suoristi polviaan ja liikutteli päätään sinne ja tänne. Hän heilutti lantiotaan, nousi varpailleen ja laskeutui takaisin. Hän vieläpä harjoitti sormiaankin rutistamalla niitä nyrkkiin ja auki.  

Keittiöstä kuului kilinää. Asuinkumppani tyhjensi tiskikonetta. Isäukko hiljensi tanssiaskeleitaan. Hän huikkasi keittiön suuntaan haluten selvittää mitä asuinkaveri oli havainnut edellisenä päivänä ravintolapäivällisellä.

 Isäukon odottaessa kumppanin vastausta, hän samalla vielä pyöritteli hartioitaan. Kappale oli loppumassa. Isäukko toivoi, että asuinkaveri olisi tehnyt joitakin havaintoja naapuripöydän pariskunnasta.  

-En mitään. En huomannut mitään erikoista, kuului muutaman metrin päästä osittain avoinna olevan keittiön oven takaa. Isäukon pieneksi pettymykseksi asuinkumppani oli ollut niin keskittynyt ruokaansa, ettei hän ollut edes huomannut naapuripöydässä olevaa pariskuntaa.   

– Ahaa, isäukko huudahti takaisin. Kummallista, ettemme molemmat olleet huomanneet asiaa, isäukko pohti. Isäukko arveli, että ehkä asuinkumppani oli istunut sellaisella puolella pöytää, johon naapuripöydässä olleiden ääni ei ollut kantautunut.

Tyytyväisyys kulkee järjen kanssa yhtä matkaa

Isäukko käveli työpisteelleen ja istui alas. Hänellä oli ergonominen työtuoli. Tuoli tuki selkää ja niskaa. Ajatus luisti aina hyvin, kun hän istuutui pöydän ääreen. Maailmanlaajuisen virusepidemian jälkeisenä aikana tottuminen työn tekemiseen kotiolosuhteissa oli haasteellista. Parasta siinä oli kuitenkin, että keskustelu läheisen kanssa onnistui, olivathan kodin asukkaat jatkuvasti kuuloetäisyydellä toisistaan. Sai kysyä mielipidettä.

Varsinaisen ammattinsa ohessa, kotipöydän äärellä, sivutoimisten kurssien suunnittelu kuului asiaan isäukolla. Niinpä isäukko päättikin täysipainoisesti keskittyä tulevaan asiakokonaisuuteen. Siinä ravintolan tapahtumat auttoivat häntä suuresti.

Ajan kanssa lopputuloksen saa kajastamaan

Ravintolassa olleen puoleksi harmaantuneen sanat eivät noin vain isäukon päästä kadonneet. Isäukko mietti pariskuntaa. -Ympäristön aktiivisesta kuuntelemisesta on hyötyä, isäukko iloitsi. Siinä toisen näkökulma avautuu.  

Keski-ikäinen nainen ei ollut sanonut mitään. Tilanteessa ei ollut syntynyt, huolimatta karkeista sanoista, minkäänlaista skismaa. Episodista olisi voinut kehittyä pahempikin, jos nainen olisi hermostunut. Erilaiset tunteet olisivat nousseet pintaan. Mitä ilmeisimmin sillä olisi ollut oma vaikutuksensa myös muihin ravintolassa ruokailleisiin, isäukko arveli.

Täysin erilaisissa tilanteissa ihmisillä voi olla erilaisia motivaatioita heidän käyttäytymiselleen. On pitkäkestoisia olotiloja, kuten laihduttaminen. Ravintolassa sanailu on lyhytaikaisempaa toimintaa. Lopulta on kyse siitä, miten ihmiset suhtautuvat toisiinsa.   

Ravintolassa näkemästään pariskunnasta isäukko tiesi nyt sen, että heidän kommunikointinsa oli yksisuuntaista. Tosin isäukko ei nähnyt hienovaraista viestintää. Kasvojen ilmeillä voi kertoa toiselle, jos tuntee tämän hyvin, mitä kokee. Käytiinkö kotona varsinainen keskustelu. Sanaharkkaa naapuripöydässä ei kuitenkaan syntynyt isäukko muisti.

Isäukkoa kiinnosti ihmisten käyttäytyminen. Siitä syystä hän oli tehnyt myös ravintolan pariskunnasta syrjäsilmällä havaintoja.  Isäukko piti puoleksi harmaantuneen käytöstä ajattelemattomana.

Henki syntyy monen tekijän yhteissummana

Erilaisiin vuorovaikutuksellisiin episodeihin perehtyminen kasvattaa luonteen lujuutta, isäukko uskoi. Hän oli jo pitkälle suunnitellut tulevaa painonhallintakurssiaan. Ravintolassa tapahtuneella ja painonhallintakurssilla yhteistä ovat tunnelma. Toisen sanat herättävät toisessa ajatuksia. Tunnelman voi kannustavilla termeillä nostaa kattoon, isäukko mietti.

Isäukko pähkäili laihdutuskurssia kaikista mahdollisista suunnista. Aprikoituaan aikansa isäukko päätyi kehittelemään kurssin sisältöä lisää. Oikeiden termien käyttöön isäukko kiinnittää erityistä huomiota. Kiitos ravintolassa näkemänsä sanailun..

Laihduttaminen versoo puun oksien tapaan moneen suuntaa. 

Keskittynyt löytää. Syvämietteisesti isäukko paneutui puoleksi harmaantuneen käyttämiin termeihin. Puoleksi harmaantunut olisi voinut harkita hetken. Tosin silloin isäukkokaan ei olisi hyötynyt episodista painonhallintakurssia ajatellen. -Sanavalinnoissa on voimaa, päätteli isäukko.

Sanaton tuokio unohtuu. Tilanteen rikkovat sanat muistaa vuosien päähän. Isäukkoa alkoi vaivata, josko vaihtelevia tunnelmia eri tilanteissa olisi erityisesti selvitelty. Vuorovaikutuksen lainalaisuudet ihmisten kesken olivat isäukon ajatuksissa jääneet vähemmälle huomiolle.

Isäukko mietti aiempaa tapahtumaa tietämättä sen syistä. Isäukko toki oli kuullut mistä syystä puoleksi harmaantunut oli hermostunut. Kummankaan näkökulmasta hänellä ei ollut aavistustakaan. Naapuripöydässä ruokailleille se saattoi olla osa heidän tavanomaista kanssakäymistään.

Isäukko oli kunnon mies, täydellinen hänkään ei ollut, kuten ei kukaan ole. Isäukkoa tapahtuma ei jättänyt viileäksi. Hänen näkemyksensä mukaan puoleksi harmaantunut olisi voinut käyttäytyä kohteliaammin.

Keskeistä kaikessa ovat pää ja kroppa 

Isäukko uskoi, että tietynlaiset äänet vaivaavat yleisesti kuuloetäisyydellä olevia. Varsinkin kun niitä kuulee ruokapöydässä, isäukko pähkäili.  

Aluksi isäukko ei löytänyt minkäänlaista johtolankaa etsimälleen asialle. Lopulta valoa alkoi välkkyä tunnelin päässä. Tunnelman ylläpidon kannalta sillä on merkitystä miltä kehossa tuntuu. Isäukko löysi sanan ketoosi. Niinpä hän suunnistikin googlettamaan sen merkityksiä. Pian isäukolle selvisi, että tietynlainen ruokavalio aiheuttaa rasvan palamista kehossa. Tämän seurauksena ihminen laihtuu.

Isäukon mielestä vähän kyseenalaisessa ruokavaliossa paino romahtaa liian nopeasti. Siitä tulee henkisesti huono olo, isäukko mutisi. Ammattihenkilöille, kuten näyttelijät ja urheilijat, nopea painon pudotus saattaa olla työn saamisen ja jatkumisen kannalta elintärkeää pienellä riskillä, isäukko myönsi.

Tarkemmin muistiaan tiristettyään isäukko tajusi, että puoleksi harmaantuneen lautasella ei ollut näkynyt kasviksia. Laihduttiko mies ja oliko hän ollut ketoosissa, isäukko aprikoi. Oliko siinä syy puoleksi harmaantuneen käytökseen ja tiesikö keski-ikäinen nainen miehen laihduttamisesta. Jos niin, silloin koko pakka saa uuden merkityksen, isäukko mietti.

Kroppa ja tilanne ilmi selvästi ovat synkroniassa keskenään. Isäukko ilahtui tästä havainnostaan. Laihdutuskurssilla tuo on muistettava, isäukko päätti.  

Kirjoitti: Eikku 

eikunpakina@gmailcom